maanantai 22. syyskuuta 2014
Kappale 13
- Kappaleen aiheena on ihmisen immuunipuolustus.
- Ulkoinen puolustus:
1. Iho: orvaskesi, hikirauhaset, talirauhaset, entsyymit ja symbioosissa elvätä bakteerit
2. Limakalvot: liman peittämä solukerros, värekarvat, entsyymit
- Synnynnäinen immuniteetti:
1. Syöjäsolut: makrofagit ja neutrofiilit
2. Tulehdusreaktio
3. Avustavat proteiinit
- Hankittu immuniteetti:
1. B-solut tunnistavat taudinaiheuttajan antigeenin avulla a. plasmasolujen syntyminen ja vasta-aineen tuotanto b. muistisolujen muodostus
2. T-solut tunnistavat viruksen saastuttaman solun tai syöpäsolun a. T-tappaja hajottaa tuhottavan solun b. T-auttajasolu alkaa tuottaa sytokiinejä, jotka lisäävät imusolujen jakautumista ja aktivoivat makrofageja
- Ulkoinen puolustus:
1. Iho: orvaskesi, hikirauhaset, talirauhaset, entsyymit ja symbioosissa elvätä bakteerit
2. Limakalvot: liman peittämä solukerros, värekarvat, entsyymit
- Synnynnäinen immuniteetti:
1. Syöjäsolut: makrofagit ja neutrofiilit
2. Tulehdusreaktio
3. Avustavat proteiinit
- Hankittu immuniteetti:
1. B-solut tunnistavat taudinaiheuttajan antigeenin avulla a. plasmasolujen syntyminen ja vasta-aineen tuotanto b. muistisolujen muodostus
2. T-solut tunnistavat viruksen saastuttaman solun tai syöpäsolun a. T-tappaja hajottaa tuhottavan solun b. T-auttajasolu alkaa tuottaa sytokiinejä, jotka lisäävät imusolujen jakautumista ja aktivoivat makrofageja
Kappale 12
- Kappaleen aiheena on iho.
- Iho suojaa elimistöä erilaisilta haitallisilta fysikaalisilta ja kemiallisilta tekijöiltä. Se on kestävää ja joustavaa, ja etenkin ihonalaiskerroksen rasvakudoksen ansiosta hyvä suoja töytäisyjä ja kolhuja vastaan.
-Iho on ihmisen suurin elin.
- Ihminen on muiden nisäkkäiden sekä lintujen tapaan tasalämpöinen, mikä tarkoittaa, että elimistön sisäosien lämpötila on noin 37 astetta riippumatta ympäristön lämpötilan vaihteluista.
- Jäähdytyksen ansiosta elimistön lämpötila ei nouse liian korkeaksi. Lämmön kohotessa hypotalamus alkaa toimia siten, että lämmön poistuminen tehostuu mm. hikoilemalla.
- Yön ja päivän vaihtelu on luonut ihmisille ''biologisen kellon''.
- Iho suojaa elimistöä erilaisilta haitallisilta fysikaalisilta ja kemiallisilta tekijöiltä. Se on kestävää ja joustavaa, ja etenkin ihonalaiskerroksen rasvakudoksen ansiosta hyvä suoja töytäisyjä ja kolhuja vastaan.
-Iho on ihmisen suurin elin.
- Ihminen on muiden nisäkkäiden sekä lintujen tapaan tasalämpöinen, mikä tarkoittaa, että elimistön sisäosien lämpötila on noin 37 astetta riippumatta ympäristön lämpötilan vaihteluista.
- Jäähdytyksen ansiosta elimistön lämpötila ei nouse liian korkeaksi. Lämmön kohotessa hypotalamus alkaa toimia siten, että lämmön poistuminen tehostuu mm. hikoilemalla.
- Yön ja päivän vaihtelu on luonut ihmisille ''biologisen kellon''.
Kappale 11
- Kappaleen aiheena ovat aistit.
- Lihasten ja nivelten aistisolut reagoivat raajojen asennosta ja liikkeistä aiheutuvaan venytykseen.
- Aistimus syntyy aina aivoissa. Ne suodattavat, muokkaavat ja tulkitsevat aistimien tuottamaa informaatiota.
- Sisäiset aistit ovat tärkeitä elimistön toiminnan säätelyssä.
- Ihon aistisolut reagoivat monenlaisiin ärsykkeisiin. Ne myös tottuvat samanlaisina jatkuviin ärsykkeisiin.
- Ulkokorva kokoaa ilmassa eteneviä ääniaaltoja. Välikorvan kuuloluut siirtävät värähtelyn sisäkorvaan. Sisäkorvan simpukassa olevat aistisoluy reagoivat taajuudeltaan erilaisiin värähtelyihin. Isoaivojen kuuloalueella syntyy näin aistimus erikorkuisista äänistä.
- Silmän verkkokalvossa on kahdenlaisia aistinsoluja: sauvasolut mahdollistavat hämärässä näkemisen ja tappisolut värinäön. Silmä säätelee toimintaansa katseluetäisyyden ja valon määrän mukaan.
- Kipuaistimus syntyy, jos mikä tahansa ärsyke on liian voimakas.
- Pään liikkeisiin ja asentoon reagoivat solut ovat sisäkorvan kaaritiehyissä ja rakkuloissa.
- Kielen makusilmujen aistisolut erottelevat useita perusmakuja. Makuaistimus aivoissa on kuitenkin maku- ja hajuaistin yhteisvaikutusta.
- Hajuaistin sadat erilaiset reseptorit ovat nenäontelon katossa. Aistimus syntyy isoaivojen kuorella sekä väliaivojen tunne-elämää säätelevällä alueella.
Kappale 10
- Kappaleen aihe on maksa ja munuaiset. Ne pitävät yllä elimistön sisäistä tasapainoa.
- Munuaiset
Säätelevät: nesteiden määrää ja koostumusta ja pH:ta
Poistavat: ureaa, vettä ja tarpeettomia aineita
Valmistavat: erytropoietiinia
-Maksa
Hajottaa: haitallisia ja tarpeettomia aineita
Muokkaa: haitallisia aineita vesiliukoisiksi
Varastoi: glykogeenia, A-vitamiinia, B12-vitamiinia, rautaa ja myrkkyjä
Valmistaa: glukoosia, rasvoja, kolesterolia, sappinestettä, ketoaineita, hormoneja, veriplasman proteiineja ja ureaa
Säätelee: veren glukoosipitoisuutta
- Munuaiset
Säätelevät: nesteiden määrää ja koostumusta ja pH:ta
Poistavat: ureaa, vettä ja tarpeettomia aineita
Valmistavat: erytropoietiinia
-Maksa
Hajottaa: haitallisia ja tarpeettomia aineita
Muokkaa: haitallisia aineita vesiliukoisiksi
Varastoi: glykogeenia, A-vitamiinia, B12-vitamiinia, rautaa ja myrkkyjä
Valmistaa: glukoosia, rasvoja, kolesterolia, sappinestettä, ketoaineita, hormoneja, veriplasman proteiineja ja ureaa
Säätelee: veren glukoosipitoisuutta
Kappale 9
- Kappaleen aiheena on luusto ja lihakset.
- Luukudoksen kalsium- ja fosfaattipitoiset kiteet tekevät luusta kovaa ja proteiinisäkeet lisäävät joustavuutta.
- Luukudosta muodostuu ja hajoaa koko ajan hormonien säätelemänä.
- Luusto on kehon tukiranka, se suojaa elintärkeitä sisäelimiä ja osallistuu liikkeisiin.
- Luut ja niihin jänteillä kiinnittyneet luustolihakset aikaansaavat yhdessä liikkeet.
- Luustossa muodostuu verisoluja ja se toimii epäorgaanisten suolojen varastona.
- Lihaskudos jaetaan kolmeen tyyppiin: luustolihas-, sileälihas- ja sydänlihaskudos.
- Luustolihakset ovat tahdonalaisia lihaksia.
- Lihasten toiminta perustuu aktiini- ja myosiinisäikeiden liukumiseen toistensa lomiin.
- Energiaa lihassupistukseen tuottaa pääasiassa soluhengitys.
- Koska lihassolut tarvitsevat paljon energiaa, niissä on runsaasti mitokondrioita.
- Luukudoksen kalsium- ja fosfaattipitoiset kiteet tekevät luusta kovaa ja proteiinisäkeet lisäävät joustavuutta.
- Luukudosta muodostuu ja hajoaa koko ajan hormonien säätelemänä.
- Luusto on kehon tukiranka, se suojaa elintärkeitä sisäelimiä ja osallistuu liikkeisiin.
- Luut ja niihin jänteillä kiinnittyneet luustolihakset aikaansaavat yhdessä liikkeet.
- Luustossa muodostuu verisoluja ja se toimii epäorgaanisten suolojen varastona.
- Lihaskudos jaetaan kolmeen tyyppiin: luustolihas-, sileälihas- ja sydänlihaskudos.
- Luustolihakset ovat tahdonalaisia lihaksia.
- Lihasten toiminta perustuu aktiini- ja myosiinisäikeiden liukumiseen toistensa lomiin.
- Energiaa lihassupistukseen tuottaa pääasiassa soluhengitys.
- Koska lihassolut tarvitsevat paljon energiaa, niissä on runsaasti mitokondrioita.
Kappale 8
- Kappaleen aiheena on ruuansulatus. Ruuansulatus tarkoittaa ravintoaineiden pilkkoutumista soluille käyttökelpoiseen muotoon ja imeytymistä.
- Ensimmäinen vaihe tapahtuu suussa. Siellä sylkirauhaset erittävät amylaasi-entsyymiä ja se pilkkoo hiilihydraatteja disakkarideiksi. Hampaat hienontavat ruuan.
- Nielussa nielemisrefleksi siirtää ruokaa eteenpäin.
- Ruokatorvessa sileiden lihasten liike kuljettaa ruokaa mahaan.
-Kun ruoka saapuu mahaan, maha varastoi, lämmittää ja sterilioi ja erittää suolahappoa ja pepsiiniä. Pepsiini pilkkoo proteiineja aminohappoketjuiksi.
- Ohutsuolessa erittyy monia entsyymejä, esim. laktaasia. Hiilihydraatit, proteiinit ja lipidit pilkkoutuvat soluille käyttökelpoiseen muotoon. Haima erittää myös monia entsyymejä kuten haimanestettä. Myös maksa valmistaa sappinestettä sappirakkoon, joka kuljettaa sitä ohutsuoleen.
- Paksusuolessa otetaan talteen vettä ja joitakin ioneja. Bakteerit tuottavat siellä K- ja B12-vitamiinia.
- Peräsuolessa muodostuu uloste, jota on pilkkoutumaton aines, bakteerit, ja kuolleet suoliston solut. Lopuksi se tulee ulos peräaukosta.
- Ensimmäinen vaihe tapahtuu suussa. Siellä sylkirauhaset erittävät amylaasi-entsyymiä ja se pilkkoo hiilihydraatteja disakkarideiksi. Hampaat hienontavat ruuan.
- Nielussa nielemisrefleksi siirtää ruokaa eteenpäin.
- Ruokatorvessa sileiden lihasten liike kuljettaa ruokaa mahaan.
-Kun ruoka saapuu mahaan, maha varastoi, lämmittää ja sterilioi ja erittää suolahappoa ja pepsiiniä. Pepsiini pilkkoo proteiineja aminohappoketjuiksi.
- Ohutsuolessa erittyy monia entsyymejä, esim. laktaasia. Hiilihydraatit, proteiinit ja lipidit pilkkoutuvat soluille käyttökelpoiseen muotoon. Haima erittää myös monia entsyymejä kuten haimanestettä. Myös maksa valmistaa sappinestettä sappirakkoon, joka kuljettaa sitä ohutsuoleen.
- Paksusuolessa otetaan talteen vettä ja joitakin ioneja. Bakteerit tuottavat siellä K- ja B12-vitamiinia.
- Peräsuolessa muodostuu uloste, jota on pilkkoutumaton aines, bakteerit, ja kuolleet suoliston solut. Lopuksi se tulee ulos peräaukosta.
Kappale 7
- Kappaleen aihe on hengitys.
-Hengityksen vaiheet ovat keuhkotuuletus, kaasujen vaihto, kaasujen kuljetus, kaasujen vaihto ja soluhengitys.
Kappale 6
-Kappaleessa 6 käsitellään verenkiertoa.
-Veren reitti elimistössä:
-Veri kuljettaa:
1. Ravintoaineita ruuansulatuselimistöstä solujen käyttöön
2. Kuona-aineita soluista erityselimistöön
3. Happea keuhkoista solujen käyttöön
4. Hiilidioksisia soluista keuhkoihin
5. Hormoneja umpirauhasista kohdesoluihin
6. Lämpöä
7. Ioneja
-Veren reitti elimistössä:
-Veri kuljettaa:
1. Ravintoaineita ruuansulatuselimistöstä solujen käyttöön
2. Kuona-aineita soluista erityselimistöön
3. Happea keuhkoista solujen käyttöön
4. Hiilidioksisia soluista keuhkoihin
5. Hormoneja umpirauhasista kohdesoluihin
6. Lämpöä
7. Ioneja
Kappale 5
-Kappaleen aiheena on hormonit ja niiden säätely.
-Hormonit syntyvät umpirauhasissa. Niiden erityksen käynnistää hermostosta tullut viesti, muutos elimistön ainepitoisuuksiissa, biologinen rytmi tai valon määrä.
-Tärkeimpiä umpirauhasia ovat aivolisäke, käpyrauhanen, kilpirauhanen, lisäkilpirauhaset, lisämunuaiset, haima, kivekset ja munasarjat.
-Hormonit kulkeutuvat verenkierron mukana.
-Palautesäätely pitää veren hormonitason oikeana.
-Hormonit säätelevät elimistössä kasvua, verenpainetta, ruuansulatusta, suola- ja vesitasapainoa, aineenvaihduntaa, lisääntymistä ja käyttäytymistä.
-Kohdesolut vastaanottavat hormoneja. Ne tunnistavat hormonit reseptoreilla. Hormoni muuttaa kohdesolun geeniaktiivisuutta ja aineenvaihduntaa. Viestiä voidaan myös vahvistaa solun sisällä. Vasteen voimakkuuteen vaikuttaa veren hormonipitoisuus.
Kappale 4
-Kappaleessa käsitellään hermostollista säätelyä.
-Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. Hermostoissa viestit kulkevat hermosolujen välityksellä, jotka ovat erikoistuneet kuljettamaan viestejä.
-Keskushermosto käsittelee aisteja ja jakaa elimistölle toimintakäskyjä. Selkäydin välittää informaatiota ja käskyjä aivojen ja ääreishermoston välillä ja ohjaa monia refleksejä. Aivot valvovat ja ohjaavat elintoimintoja, käsittelevät ja muokkaavat aisti-informaatiota, säätelevät liikkeitä, tallentavat tietoa muistiin, mahdollistavat oppimisen ja ohjaavat tunne-elämää.
-Ääreishermosto tuo viestejä ja välittää käskyjä. Siihen kuuluu somaattinen hermosto ja autonominen hermosto, sekä sympaattinen- ja parasympaattinen hermosto. Somaattinen hermosto jakautuu motoriseen ja sensoriseen hermostoon: Motorinen sisältää liikehermot ja sensorinen tuntohermot. Autonominen hermosto tarkoittaa keskushermostosta rauhasiin, sydämeen ja sileisiin lihaksiin käskyjä vieviä hermoja. Sympaattinen hermosto toimii aktiivisesti rasituksessa ja parasympaattinen toimii aktiivisesti levossa.
-Hermoimpulssin kulku perustuu solukalvon sisä- ja ulkopinnan välisen sähkövarauksen muutokseen. Synapseissa viesti siirtyy eteenpäin välittäjäaineiden avulla. Ne myös säätelevät viestien kulkua.
-Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. Hermostoissa viestit kulkevat hermosolujen välityksellä, jotka ovat erikoistuneet kuljettamaan viestejä.
-Keskushermosto käsittelee aisteja ja jakaa elimistölle toimintakäskyjä. Selkäydin välittää informaatiota ja käskyjä aivojen ja ääreishermoston välillä ja ohjaa monia refleksejä. Aivot valvovat ja ohjaavat elintoimintoja, käsittelevät ja muokkaavat aisti-informaatiota, säätelevät liikkeitä, tallentavat tietoa muistiin, mahdollistavat oppimisen ja ohjaavat tunne-elämää.
-Ääreishermosto tuo viestejä ja välittää käskyjä. Siihen kuuluu somaattinen hermosto ja autonominen hermosto, sekä sympaattinen- ja parasympaattinen hermosto. Somaattinen hermosto jakautuu motoriseen ja sensoriseen hermostoon: Motorinen sisältää liikehermot ja sensorinen tuntohermot. Autonominen hermosto tarkoittaa keskushermostosta rauhasiin, sydämeen ja sileisiin lihaksiin käskyjä vieviä hermoja. Sympaattinen hermosto toimii aktiivisesti rasituksessa ja parasympaattinen toimii aktiivisesti levossa.
-Hermoimpulssin kulku perustuu solukalvon sisä- ja ulkopinnan välisen sähkövarauksen muutokseen. Synapseissa viesti siirtyy eteenpäin välittäjäaineiden avulla. Ne myös säätelevät viestien kulkua.
Kappale 3
-Ihminen koostuu miljardeista soluista.
-Rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaiset solut muodostavat kudoksia. Kudoksista muodostuu taas elimiä ja yhdessä samaa toimintaa hoitavat elimet muodostavat elimistön.
-Solujen välinen viestintä on niiden toiminnan kannalta välttämätöntä. Viestiaineita ovat hormonit, kasvutekijät, kudoshormonit ja välittäjäaineet. Solun reagointia viestiin kutsutaan vasteeksi.
-Syöpä aiheutuu solujen jakautumista säätelevän viestin häiriöstä. Syöpäsolut lisääntyvät hallitsemattomasti ja muodostavat kasvaimia. Syöpäkasvain voi myös muodostaa etäpesäkkeitä.
Syöpäsoluja:
Kappale 2
-Ihmisen ja simpanssin kantamuodosta erkani kolme eri haaraa: gorillat, kongonsimpanssit/simpanssit ja nykyihminen.
-Nykyihmisen haarasta on myös kehittynyt apinaihmiset.
-Gorillat ja simpanssit ovat suuria ihmisapinoita.
-Apinaihmisistä kehittyi varhaiset ihmiset.
-Varhaiset ihmiset jakaantuivat Euroopan pystyihmisiin ja Aasian pystyihmisiin.
-Niistä kehittyi lopulta nykyihminen eli Homo sapiens.
-Nykyihmisen haarasta on myös kehittynyt apinaihmiset.
-Gorillat ja simpanssit ovat suuria ihmisapinoita.
-Apinaihmisistä kehittyi varhaiset ihmiset.
-Varhaiset ihmiset jakaantuivat Euroopan pystyihmisiin ja Aasian pystyihmisiin.
-Niistä kehittyi lopulta nykyihminen eli Homo sapiens.
Kappale 1
-Kappaleessa käydään läpi ihmiselle tyypillisiä piirteitä.
-Kädellisten tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa raajojen viisi sormea ja varvasta, hyvä näköaisti ja suuret aivot. Raajojen rakenne sopii hyvin tarttumiseen. Tärkein aisti on näköaisti.
-Ihmiset ovat melko samankaltaisia ihmisapinoiden kanssa.
-Vaikka ihmisen ja simpanssin geenit ovat suurimmaksi osaksi samoja, on niiden toiminnassa suuria eroja.
-Suuret ja poimuttuneet aivot tekevät ihmisestä älykkään moniosaajan.
-Tasalämpöisyys mahdollistaa sopeutumisen eri ilmastoalueille.
-Pitkä lapsuusikä tehostaa oppimiskykyä.
-Puhekyky perustuu kurkunpään rakenteeseen ja aivojen kehitykseen.
Tilaa:
Kommentit (Atom)